Slováckon alueen verbuňk-tanssi (pääsi Unescon luetteloon v. 2005)
Verbuňk on Slováckon eli Kaakkois-Määrin perinteinen miestentanssi. Tanssijoita eivät sido tarkasti määritellyt säännöt, joten tanssia voi kuvailla improvisaatiotanssina. Se on iloista, dynaamista ja hyppivää. Tanssiin liittyy erottamattomasti myös esilaulua. Verbuňkia on olemassa seitsemän alueellista versiota. Tanssia voi tulla katsomaan Slováckon alueella pidettäviin kansanjuhliin. Tervetuloa!
Haukkametsästys (2010)
Haukkametsästys on ikivanha ja alkuperäinen metsästysmuoto, jota on Tšekin alueella käytetty jo lähes 1 500 vuotta. Haukat ja niiden saaliinsa ovat kehittyneet vuorovaikutteisesti miljoonien vuosien aikana, ja heidän välissään on olemassa syvälle juurtunut tasapaino. Tämän vuoksi haukkametsästystä pidetään erittäin empaattisena aktiviteettina, ja haukkametsästäjät ymmärtävät niin haukkojen kuin saaliseläintenkin tärkeyttä ympäristölle. Nykyään haukkametsästäjien taitoja käytetään esimerkiksi elokuvissa ja lentokentillä, ja monissa linnoissa pidetään kesäisin haukkametsästysesityksiä.
Hlineckon alueen karnevaali (2010)
Riehakka karnevaalijuhla elää Tšekissä edelleen erityisesti Hlineckon alueella Itä-Böömissä. Karnevaalia juhlitaan juuri ennen pääsiäistä edeltävää paastoa, jolloin ihmiset kulkevat naamioissa ovesta ovelle. Heitä kestitään alkoholilla ja perinneruokilla, erityisesti hillomunkeilla, ja talon väki sitten liittyy yhä kasvavaan kulkueeseen. Kulkue päättyy tamman (naamion) ”teurastamiseen”, ja illalla järjestetään tanssijuhlat. Hlineckon alueella on karnevaalia muuttumattomassa muodossa vietetty vähintään 1800-luvun lopulta asti.
Kuninkaiden ratsastus (2011)
Kuninkaiden ratsastus on Kaakkois- ja Itä-Määrissä pidettävä värikäs kansanjuhla, jota vietetään yleensä toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Pitkä ratsukulkue, jonka keskellä ratsastaa ns. kuningas eli naisten vaatteisiin pukeutunut ja ruusua suussaan pitävä nuori poika, kiertää kylää ja pysähtelee talojen edessä määrättyjen ratsastajien lausuessa vitsikkäitä runoja, mistä he saavat kolikoita palkinnoksi.
Juhlan yhteydessä järjestetään myös markkinoita ja muuta ohjelmaa. Juhlan kuuluisin tapahtumapaikka on Vlčnovin kylä, jonne vuosittain kokoontuu tuhansia katsojia seuraamaan tätä ainutlaatuista perinnettä.
Nukketeatteri (2016)
Tšekkiläistä nukketeatteria ja nukkien valmistusta pidetään tärkeänä kulttuurillisena ilmiönä, joka alkoi levitä Tšekin maihin 1800-luvun puolivälissä. Teatterin tekijät olivat siihen aikaan myös tärkeitä kansallisen herätyksen henkilöitä. Nukkien valmistus on tärkeä osa tätä ilmiötä. Siihen liittyy puun veistämistä, värimaalausta, nukkevaatteiden ompelemista jne.
Toisen maailmansodan jälkeen suosioon pääsi käsinukketeatteri sekä kuuluisa ja ainutlaatuinen musta teatteri, joka nykyäänkin on yksi turistien suosituimmista nähtävyyksistä Prahassa.
Kankaiden värjäystekniikka modrotisk (2018)
Modrotisk-värjäystekniikan alkuperä löytyy Kiinasta, ja se levisi Eurooppaan 1700-luvun alussa. Tšekin ohella tätä tekniikkaa käytetään myös Itävallassa, Unkarissa, Saksassa ja Slovakiassa. Modrotisk-värjäyksen tuloksena on indigonsininen, tasaisen värinen kangas, joka on koristeltu erilaisilla valkoisilla (värjäämättömillä) kuvioilla. Nämä kuviot eroavat toisistaan alueittain.
Tšekissä on nykyään olemassa kaksi perhetyöpajaa, jotka värjäävät kankaita alkuperäisellä tekniikalla – Strážnicen Arimo ja Olešnicen Modrotisk Danzinger.
Lasiset joulukoristeet (2020)
Ainoa paikka koko maailmassa, jossa ylläpidetään käsintehtyjen lasihelmijoulukoristeiden valmistusperinnettä, on yli sata vuotta vanha perheyritys Rautis Poniklá-kylässä Krkonošen vuoristossa. Ensimmäiset pienten lasihelmien valmistukseen erikoistuneet lasipajat perustettiin tälle alueelle jo 1800-luvun alussa, ja ne toimivat monen perheen elinkeinona. Helmien ja koristeiden valmistustapa ei ole muuttunut siitä lähtien paljonkaan.
Rautis-yritys toivottaa kaikki vierailijat tervetulleiksi lasipajaansa katsomaan lasihelmien perinteistä valmistusta. Tuotteita voi ostaa työpajan kaupasta.
Uittoperinne (2022)
Tšekin joet ovat pitkät ja laajat, ja maan metsäalueet ovat runsaat. Ei ihme, että puutavaran uitto on ollut tärkeä elinkeino, samoin kuin monessa muussa maassa. Puuta uitettiin esimerkiksi Elbellä, Moravalla tai Bečva-joella, mutta tärkein uittojoki oli Vltava. Tukkilauttoja käytettiin sekä henkilöjen kuljetusvälineinä että niillä kuljetettiin myös erilaista tavaraa, esim. suolaa, hunajaa, hiekkaa ja hiiltä. Vaikka uittamista ei enää käytetä kuljetusmenetelmänä, uittoperinne ja tukkilaisuus ovat säilyneet kansanperinteenä, jota erinäiset yhdistykset vaalivat Vltavalla.
